tiistai 23. lokakuuta 2012

Lauma

ajattelimpa tänne nyt kertoa vähän meidän karvanaamoista. oon muutaman täällä jo esitellytkin mutta nyt taidan tänne kirjoittaa uudestaan.


aloitetaampa Lakusta. Laku on mun ensimmäinen kissa, naapurin burman ja maatiaiskissan mix, ostin Lakun 12-vuotta sitten tai no jos mietitään niin sain sen ilmaiseksi mutta stipendirahoilla maksoin puolet Lakun kastraatiosta sekä rokotteesta. (äiti kun käski että stipendistä on jäätävä muisto joten kissa oli ainut hyvä vaihtoehto)   Laku on siis 12-vuotta jo matkannut mun kanssa ja jakanut ilot ja surut eikä ole mua koskaan hylännyt. Laku on enemmän kuin pelkkä kissa <3


My man number one <3


Lakun jälkeen mulla oli kaikenmaailman eläimiä joista ei ole kuvaa täällä, mutta kääpiöluppakorva Rusina ja Angorakani Saara sekä marsut Tico ja Ringo taisivat olla ne jotka tuntuivat aina omilta vaikka marsut olivat "perheen yhteisiä" mutta minä se aina olin joka eläinten kanssa taisi vapaa-aikansa viettää ja myönnettäköön että myös koulujutuista tuli luistettua aina jos oli eläimistä kyse. Muistan iskän joskus sanoneen että sä kyllä pärjäisit ihan minkä elukan kanssa kun koulutin kanan jota meidän muut kanat kiusasivat, istumaan olkapäällä ja näin se sai viettää omaa aikaa pois muiden kotkottajien luota.

Tässä välissä muutimmekin kaupunkiin eikä sinne siis saanut ottaa mitään eläintä ja sitten aloinkin elämään elämää miehen ja kahden akitan kanssa, no kaikkea aikansa ja niistäkin on opittu kaikkea ja koettu että ei ole minun rotu. Akita on kuitenkin niin vasta yleistymässä ( älkää akita immeiset hyökätkö mun kimppuun tästä kommentista) eikä ihmiset ole ottaneet selvää ja ottavat ensimmäiseksi koiraksi vielä ja sitten koiran kanssa taistellaan laumajärjestyksestä ja muusta ja otetaan yhteen niin että kädet on verillä, mitä nyt kuulin tuon kuluvan akita aikani aikana. 

Päätin siis että nyt otetaan omaa aikaa eikä koiraa lainkaan. Sitten elämääni tupsahti edelliseltä työnantajaltani kissa joka oli lopetusuhan alla eli tuli minulle 6-viikkoisena. (kissa ihmiset kauhuissaan!) vaan onneksi Laran seurana oli Laku joka opetti sen kissantavoille ja hyvä ja tempperamenttinen kissa siitä onkin tullut, kunnon kehräävä diiva <3 Lara on tällä hetkellä kuukautta vaille puolivuotias leikkaamaton tyttönen. Kun otin Laran olin itse aika huonossa jamassa henkisesti ja nää kaks sankaria kyllä nosti mut pinnalle. <3

Tyttö täyttä kultaa <3

Kissojen kanssa elämä oli helppoa, ei tarvinnut ulkoilla pitkiä matkoja kun kissojen kanssa ulkoilu on aina vähän sellaista että mennään mihin kissa haluaa ja yleensä se on sitten sitä että istutaan ihmettelemässä maailman menoa jossain metsässä ja minä kun mukamas niin liikunnallinen ihminen en enää saanut itseäni liikkeelle vaan istuin sisällä kökkimässä päätin hankkia itselleni koiran. Pähkäilin pitkään minkä koiran haluan, mielessä oli sheltti akita tai bordercollie mutta päädyin sitten pieneen koiraan koska auin tuolloin todella pienessä asunnossa. Soiton perhetutulle jonka kennelissä olin aikoinan töissä vapaaehtoisena ja kysyin onko pentua ja hän tarjosi minulle sijoitusnarttua. Muutaman päivän päästä kävinkin hakemassa pienen shelttipalleron kyytiin.  Lilo on nyt 1v 2 kk vanha, ollut koko pentuajan ns. aikuinen, ei ole ikinä hökeltänyt turhia eikä rikkonut mitään. Minun perään tyttönen on kovasti ja onkin arka vieraita kohtaan mutta kun saa aikaa niin käy kyllä nuuhkimassa mutta ei halua tehdä sen lähempää tuttavuutta. Lilo on mun kanssa töissä eli toimittaa ns. kaverikoiran virkaa dementiaosastolla joka tekee hyvää niin vanhuksille ja sille itselleen kun tutustuu uusiin ihmisiin ja hälinään. Hyvin on ottanut koira työpäivät vastaan ja on saanut paljon kehuja niin johtajalta kuin muilta ihmisiltä. Lilo on mun ensimmäinen oma koira (vaikka onkin sijoituskoira) onhan meillä 12-v mäykky vanhemmilla jonka kanssa olen pelannut paljon pienenä. Tälläinen on siis meidän pieni vahti kotona. <3


sä olet ainutlaatuinen <3

Lilon jälkeen meille tuli sitten marsupojat koska mulla on aina ollut marsuja ja kerrankin mahdollisuus ottaa ne  kun ei ollut sellaisia eläimiä talossa jotka olisivat voineet niitä vahingoittaa. Marsut asuivat aluksi kahdestaan mutta alkoivat tapella joten pakko oli erottaa, Casper kulkee päivät lattialla, Jesper ei moisesta innostu vaan löhöilee mielummin riiippumatossa <3


pientä mutta jotain niin suurta <3


Sitten päätettiin ottaa Lilolle kaveri kun haukkui päivisin kun olimme töissä, haluttiin vahvapäinen koira rohkaisemaan Liloa joten otettiin Alma, karkkarimäykky. Luonnetta ois vaikka muille jakaa mutta onneks on mullakin niin saadaan aina taistella aikamme ennenkuin Alma antaa periksi. :D alma on melkonen mörrimöykky, se piti nyppiä 3 kertaa ennen kuin siitä löytyi mäyräkoira. En tiedä eikä alman kasvattajakaan tiedä kuinka moinen karva sille tuli mutta nykyään se näyttää ihan koiralta vaikka tässä kuvassa onkin pennun näköinen.

mitä vastaan tuleekin, toista sua ei milloinkaan <3

Sitten otettiin gerbiilit poikakaverin veljeltä kun eivät niitä enää halunneet pitää, tyttöset on jo pian 4 vuotiaita joten viettävät eläkepäiviä ahkerasti kaivellen ja nakertaen. Ostin näille gerbiileille dunan koska löysin kirpparilta sellaisen joten terraario jäi tyhjäksi ja sitten rakastuin kahteen gerbiiliin eläinkaupassa ja katselin niitä monta viikkoa kunnes päätin että ne tulevat meille. 
Lumo edessä, Hertta takana <3

youre something special <3 Nella <3

meidän kovin kylpijä, Nelly rakas <3

Aikani kesiksen sivuja selattuani ja luettuani rottablogeja löysinkin sitten sen joka on se mun juttu. Onko mitään ihanampaa kuin kesyrotta? Kaikki eläimet on tietysti mulle rakkaita enkä niitä luokittele kuka on ihanin ja rakkain mutta pointti tässä nyt on se että rottien kohdalla nyt vaan tuntui että tätä olen etsinyt ja tää on se mun juttu. Tällä hetkellä 2 rottapoitsua, ens viikolla sitten lauman lisäystä ja häkin vaihtoa! 


<3






ja tässä on sitten lauman pienin kaveri, vilivilpertti Leo <3

my boy <3

kyllä mulla vaan on maailman paras mies kun jaksaa mua vielä kaiken tämän jälkeen kuskata helsinkiin lemmikkimessuille rottanäyttelyyn ja kantamaan tavaraa jota sieltä aina lähtee matkaan <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti